Muovipallon
lyhyt historia. Poly, XsF, Nittaku ja ABS.
PitkŠstŠ
aikaa on taas blogitekstin aika. Aivan liian pitkŠŠn
on kulunut edeltŠvŠstŠ tekstistŠ, joten yritetŠŠn nyt hieman ryhdistŠytyŠ ja
palata rytmiin. Oikeastihan nŠitŠ on mukava kirjoitella, joten eikšhŠn tŠmŠ
tŠstŠ taas lŠhde liikkeelle. Toivottavasti nŠiden lukeminen on puoliksikaan
yhtŠ mukavaa, kuin tekstin tuottaminen!
Tauon
jŠlkeen ei kehtaa ihan mistŠ tahansa kirjoittaa, vaan aiheeksi valikoituikin
nyt teema, josta on pingisvŠen keskuudessa kŠyty keskustelua vŠhintŠŠnkin
runsaasti. Nyt vuonna 2018 aihe ei (onneksi) enŠŠ tunnu olevan niin
ajankohtainen, mutta toisaalta asia on yhŠ sen verran uusi, ettŠ muisteleminen
on helppoa ja kirjoittaminen onnistuu ilman suurempia vaikeuksia. On siis aika puhua muovipalloista.
NŠin jŠlkikŠteen tarkasteltuna
muovipalloajan voi karkeasti jakaa neljŠŠn eri vaiheeseen. EnsimmŠisen
muovipalloaallon jŠlkeen XushaoFa mullisti Suomen pallomarkkinan. Myšhemmin japanilainen Nittaku
korjasi potin ja nyt kŠynnissŠ oleva ABS-muovipallojen aika on tuonut
markkinoille paljon hyviŠ ja edullisia palloja, jotka puolestaan haastavat tosissaan Nittakun.
Ja kehitys tuskin pysŠhtyy tŠhŠn, vaan tulevaisuus voi tuoda tullessaan vaikka
minkŠlaisia palloja. Se on sitten kuitenkin tulevaisuuden blogien
tehtŠvŠ selvittŠŠ, jatkuiko muovipallojen kehityskulku yhtŠ positiivisesti kuin
tŠhŠn asti. LisŠksi muovipalloilla on myšs oma esihistoriansa, josta voi lukea
mm. uunituoreesta Suomen pšytŠtennisliiton historiikista (ks. Victor Barna Cup).
Taustaksi lyhyesti kerrottakoot,
ettŠ kansainvŠlinen pšytŠtennisliitto ITTF pŠŠtti vuonna 2012 vaihtaa pingispallojen
materiaalin vuosikymmeniŠ palvelleesta selluloidista muoviin. Edellinen suuri
muutos oli koettu vuosituhannen vaihteessa, kun pallon kokoa suurennettiin.
Vanha halkaisijaltaan 38 mm pingispallo kasvoi 40 milliseksi, kun pallon
vauhtia haluttiin hidastaa ja sen myštŠ pidentŠŠ palloralleja. Muutosta ei
tuolloin muistaakseni Suomessa juurikaan kyseenalaistettu, vaan uudet pallot
otettiin hyvin vastaan. Kenties tŠmŠ positiivinen muisto mielessŠ uudet
muovipallotkin suorastaan vietiin kŠsistŠ heti niiden julkaisun jŠlkeen.
Muovipalloon siirtymisellŠ ei ollut
samanlaisia pelillisiŠ syitŠ, kuin pallon koon muutoksella. Materiaalin vaihtamista
perusteltiin mm. kustannus- ja turvallisuussyillŠ. Selluloidi oli yksi ensimmŠisistŠ
kaupallisesti laajalle levinneistŠ muoveista. Pingispallojen lisŠksi
selluloidia on kŠytetty mm.
filmirullien ja kitaran plektrojen materiaalina. Selluloidin haittapuolena
voidaan kuitenkin pitŠŠ aineen epŠvakautta ja tulenarkuutta ja sen kysyntŠ
onkin ollut laskussa jo pidemmŠn aikaa. Helposti syttyvŠn tavaran logistiikka
on huomattavasti tyšlŠŠmpŠŠ ja kalliimpaa, joten muoviin siirtyminen oli
taloudellisessa mielessŠ ymmŠrrettŠvŠŠ myšs pšytŠtenniksen parissa.
PŠŠtšs muovipalloon siirtymisestŠ
tehtiin tosiaan vuonna 2012 ja ensimmŠiset muovipallot saapuivat markkinoille
vuoden 2014 kesŠllŠ, jolloin niistŠ tuli myšs ITTF:n
sŠŠntšjen mukaisia virallisia kisapalloja. Liekš tuotekehitys ollut vielŠ
keskenerŠistŠ, mutta merkistŠ riippumatta ensimmŠiset muovipallot olivat
oikeastaan kaikilla mittareilla selluloidipalloja huonompia. NŠmŠ ns. polypallot olivat ensinnŠkin kovin heikkoja, mutta myšs pallon
pyšreyden ja pompun ennustettavuuden kanssa oli havaittavissa epŠtasaisuuksia.
Ongelmista huolimatta polypallot kuitenkin otettiin Suomessa nopeasti kilpa- ja
harjoituskŠyttššn. NŠin ei kaikkialla kuitenkaan toimittu, vaan esimerkiksi
Ranskassa pŠŠtettiin pelata vielŠ yksi kausi selluloidipalloilla ja odotella
muovipallojen kehittymistŠ. Nyt tarkasteltuna ranskalaisten pŠŠtšs ei vaikuta pšllšmmŠltŠ, mutta toisaalta oli myšs helppo perustella,
miksi Suomessa pŠŠtettiin monien muiden maiden tapaan alkaa pelaamaan
kansainvŠlisen standardin palloilla.
Kauppiaalle nŠiden ensimmŠisten
muovipallojen myynti ei ollut mukavaa hommaa, vaikka palloja menikin kaupaksi
suuria mŠŠriŠ ja kaikki halusivat pŠŠstŠ kokeilemaan uusia paljon puhuttuja
palloja. Moni tŠysin ymmŠrrettŠvŠsti pettyi muovipallojen laatuun ja jatkuva
sŠrkyminen aiheutti turhautumista varmasti niin pelaajissa kuin yleisšssŠkin,
kisajŠrjestŠjistŠ puhumattakaan.
Muutamia hyviŠ kokemuksia kuitenkin
koettiin, kun esimerkiksi Veteraanien EM-kilpailut Tampereella onnistuttiin
vetŠmŠŠn lŠpi ilman suurempia ongelmia. Ilmeisesti vŠlillŠ kŠvi vain hyvŠ onni
ja Suomeen saatiin poikkeuksellisen kestŠvŠ palloerŠ. Kokonaisuutena tŠmŠ polypalloaika oli kuitenkin aika murheellinen kokonaisuus,
mitŠ tuskin kukaan muistelee lŠmmšllŠ.
Joskus vuoden 2014 lopulla nŠin
ensimmŠistŠ kertaa Rusalla oudon kiinalaisen pallon.
Pallo oli helppo tunnistaa, sillŠ sen ŠŠni oli aivan erilainen kuin muissa
palloissa eikŠ se tuntunut hajoavan millŠŠn. Pallo osoittautui punaleimaiseksi XushaoFa merkkiseksi Kiinassa valmistetuksi muovipalloksi.
Erikoisen pallosta teki myšs se, ettei siinŠ ollut saumaa lainkaan. Pienen googlailun myštŠ pallosta lšytyi englanninkielistŠ
materiaalia ja tieto siitŠ, ettŠ punaleimaisen ensimmŠisen tuotesukupolven
jŠlkeen oli jo ehditty jo julkaista pŠivitetty malli, mustaleimainen XushaoFa Sports.
NŠitŠ palloja oli saatava pian
Suomeen myyntiin ja siinŠ onnistuimmekin varsin hyvin. Muistaakseni pallot
saapuivat Pingiskeskuksen valikoimaan kevŠttalvella 2015 ja saavuttivat heti
suuren suosion. Pallo oli saumattomuuden seurauksena todella kova, joten se
myšs pomppasi hieman muita palloja korkeammalle ja tuntui selvŠsti muita
palloja nopeammalta. XsF kuitenkin kesti peruspelissŠ
erinomaisesti, mikŠ olikin tavattoman toivottu ominaisuus ensimmŠisten
muovipallojen aiheuttamien pettymysten jŠlkeen.
SŠrkymŠtšn ei XushaoFa
kuitenkaan ollut, sillŠ kovia kanttiosumia se ei kestŠnyt. Hieman korkeampaan
pomppuun tottumaton kovalyšntinen pelaaja saattoi kanttilyšnneillŠŠn hajottaa
palloja ihan yhtŠ kovaan tahtiin kuin ennenkin, mutta rauhallisemmassa
pelitempossa pallot kestivŠt vuosia. Voin vaikka vannoa, ettŠ Rusan veteraanien pŠivŠvuorosssa
on vielŠkin kŠytšssŠ vuonna 2015 hankittuja palloja. Logo ja kitka ovat
kuluneet, mutta pallot ovat kuitenkin yhŠ ehjiŠ ja ilmeisesti pelikelpoisiakin.
Ja onhan XushaoFalla Suomessa vielŠ nŠihin pŠiviin
saakka pelattu kilpa- ja sarjapelejŠkin, harjoituksista ja vapaa-ajanpeleistŠ
puhumattakaan.
XsF:n tulo
markkinoille oli ehdottomasti iso parannus heikossa jamassa olleelle muovipallomarkkinalle. Vaikka pallo ei ollut tŠydellinen,
niin se oli kuitenkin ensimmŠisiŠ polypalloja
huomattavasti parempi. Tuohon aikaan pallolta eniten toivottu ominaisuus oli
ehdottomasti kestŠvyys, joten pelillistŠ ominaisuuksista ei hirveŠsti edes vŠlitetty.
Pelaajat olivat taatusti vŠsyneitŠ ja turhautuneita pallojen jatkuvaan sŠrkymiseen,
joten XushaoFa oli balsamia haavoille. EteenpŠin oli
menty, mutta selvŠŠ kuitenkin oli, ettŠ maaliin ei vielŠ oltu pŠŠsty.
Kun XushaoFan
alkuhehkutus oli laantunut ja pallojen pahin kestŠvyysvaje saatu kurottua
umpeen, tapahtui se mitŠ yleensŠ aina tapahtuu (ja hyvŠ niin!), eli pelaajat
alkoivat vaatia parempia palloja. TŠssŠ vaiheessa peliin astui mukaan Nittaku, jonka Nittaku Premium
40+ pallo on edelleen kovassa kŠytšssŠ ja monien pelaajien suosikki.
Nittaku Premium
oli huomattavasti aiempaa kalliimpi pallo, mutta hyvŠn kestŠvyyden lisŠksi myšs
sen peliominaisuudet olivat huippuluokkaa. Pallossa oli taas sauma ja todella
karhea pinta. Jotkut pelaajat kokevat Premiumin muita palloja raskaammaksi ja
olen kuullut myšs arvostelua johtuen pallon haaleasta tai kermaisesta vŠristŠ. NŠin
lŠhellŠ selluloidipalloa ei mikŠŠn muovipallo ollut kuitenkaan vielŠ ollut ja
ylivoimaisesti suurin osa palautteesta oli positiivista.
Aloimme myymŠŠn Nittakua
alkuvuodesta 2016. Pallosta tuli nopeasti kilpatason pelaajien suosikki ja myšs
monet kisajŠrjestŠjŠtkin ottivat pallon omakseen. Korkea hintakaan ei ollut
monelle ongelma, sillŠ pallot kestivŠt niin pitkŠŠn, ettŠ Nittaku
saattoi olla kŠyttšikŠŠn nŠhden markkinoiden halvin pallo. Myšs Nittakun harjoituspallo J-Top lši
itsensŠ lŠpi ja on taatusti paras koskaan muovista valmistettu harjoituspallo.
Nittakun aika ei
vielŠkŠŠn ole tŠysin ohi, sillŠ pallo on edelleen monen suosikki ja niiden
myynti on tasaisen vahvaa. Laadultaan palloa on vaikea enŠŠ radikaalisti
parantaa, joten Nittakun haastajat tulevatkin
iskemŠŠn sitŠ vastaan alemmilla hinnoilla.
Kun
XushaoFa ja Nittaku
syrjŠyttivŠt perinteiseisemmŠt valmistajat
pallomarkkinoilta, nŠmŠ eivŠt kuitenkaan jŠŠneet surkuttelemaan. Tuotekehitys
kŠvi kiivaana ja ensimmŠisen sukupolven polypallojen
kokemusten jŠlkeen muoviseosta muutettiin. Uudeksi materiaaliksi valikoitui
ABS-muovi (akryylinitriilibutadieenistyreeni), jota kŠytetŠŠn
myšs mm. Legojen valmistuksessa.
ABS-muovi
levisi nopeasti kaikkialle. TŠhŠn osasyynŠ on varmastikin se, ettŠ muutama
pallotehdas valmistaa pallot lŠhes kaikille merkeille. Kiinalainen Double Happiness (DHS) ja Double Fish vastaavat suuresta
osasta maailman pallotuotantoa. Nittakulla on oma
tehtaansa Japanissa ja XushaoFalla Kiinassa, joiden
lisŠksi myšs Saksassa on yksi tehdas. Kun DHS pŠŠtti alkaa valmistaa
ABS-palloja teki myšs Double Fish
nopeasti saman ratkaisun ja nŠin suurin osa maailman pallovalmistuksesta oli
kertaheitolla siirtynyt yhŠ jatkuvaan ABS-aikaan.
Osittain
juuri pallojen vuoksi, mutta toki myšs mm. kiinakumien kasvaneesta suosiosta
johtuen, pŠŠtimme ottaa yhteyttŠ Double Happinessiin ja lisŠtŠ merkin tuotteita valikoimaamme.
EnsimmŠiset DHS:n ABS-pallot saapuivat meille kesŠllŠ
2017 ja DHS D40+ onkin tŠllŠ hetkellŠ ylivoimaisesti suosituin pallomme.
Ei
sitŠ ŠŠneen missŠŠn sanota, mutta on helppo kuvitella DHS:n
sŠŠstŠvŠn parhaat ABS-pallot oman brŠndinsŠ alle ja
myyvŠnsŠ muun tuotantanso muille. NŠin ollen tuntui
luontevalta tarjota kuluttajille juuri DHS:n palloja,
joiden voi olettaa olevan parhaista parhaita.
ABS-pallojen
peliominaisuudet ovat hyvŠt ja oikeastaan aika samanlaiset kuin Nittakullakin. Nittakun ja DHS:n vŠlinen laatuero onkin taatusti hintaeroa pienempi,
joten DHS:n suosia on helposti ymmŠrrettŠvissŠ. Saa
nŠhdŠ mitŠ kausi 2018–2019 tuo tullessaan, mutta voisin veikata DHS:n ja muiden ABS-pallojen suosion kasvavan entisestŠŠn.
Kuten
tuli jo todetuksi, on pallokeskustelu Suomessa ja maailmalla laantunut
huomattavasti sen kiivaimmista vuosista. TŠmŠ on erinomaisen hyvŠ asia, sillŠ
mm. vuosina 2014 ja 2015 pallot vaikuttivat pelitapahtumiin ja pingiskeskusteluun
aivan liikaa. TŠllŠ hetkellŠ jokainen lšytŠŠ valikoimastamme taatusti itselleen
sopivan pallon, joten kenenkŠŠn ei enŠŠ uskoisi muovipalloista kŠrsivŠn. NŠin
keskustelu ja keskittyminen voidaan jatkossa suunnata Suomen pšytŠtenniksen
kannalta oleellisempiin asioihin. Toisaalta keskustelu ja palaute olivat
kuitenkin paikallaan ja olivat varmasti osittain vaikuttamassa muovipallojen
evoluutioon.
Kaiken kaikkiaan
viimeiset n. viisi vuotta ovat olleet pallomarkkinoilla vauhdikasta aikaa. Nyt
on kuitenkin helppo uskoa (ja toivoa), ettŠ seuraavat viisi vuotta kuluvat
seesteisemmin. Toivottavasti myšs ITTF ja vŠlinevalmistajat ottivat nŠistŠ
vuosista jotain opikseen ja tulevaisuudessa tuotteiden riittŠvŠ laatu
varmistetaan juurta jaksain ennen julkistusta. Joka tapauksessa, jos vanhat
merkit pitŠvŠt paikkansa, niin seuraavan suuremman pallomuutoksen aikaan moni
pelaaja tarttuu uusiin palloihin viimekertaista maltillisemmin. Parempia katsoa
kuin katua, mutta toisaalta uutuudenviehŠtys on myšs varsin inhimillinen tunne.
26.7.2018
Markus
Heikkinen
Oliko
blogi pettymys, menestys vai jotain siltŠ vŠliltŠ?
Risuja, ruusuja ja kehitysehdotuksia voi jŠttŠŠ sŠhkšpostite osoitteeseen info@pingiskeskus.fi
NŠhdŠŠn
hallilla!