Mannerheim-ritareille kunniaa
Vaasan sotaveteraanimuseossa paljastettiin muistotaulu
VAASA
Sirpa Sainio
Viisi pohjalaista Mannerheim-ristin ritaria sai tammisunnuntaina muistotaulun Vaasan sotaveteraanimuseoon. Puheenjohtaja Ilkka Virtanen sanoi Pohjanmaan maanpuolustuskillan osoittavan näin kunniaa ritareille ja heidän urotöilleen.
Puheessaan
Virtanen siteerasi ylipäällikön päiväkäskyä 34 talvisodan päätyttyä.
Siinä hän kiittää sotilaitaan - kuin omia poikiaan - suurtöistä,
teoista, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.
-
Näille ritareille kuuluu moninkertaisesti se tunnustus, jonka
ylipäällikkö yleisesti antaa suomalaisen sotilaan urheudelle,
taistelumoraalille ja isänmaanrakkaudelle.
Muistotaulun on suunnitellut Ralf Wendlin.
Muistotaulu kertoo tuleville polville perustiedot ritarien elämästä ja
ansioista, joiden perusteella kunniamerkki ja ritarin arvo on
myönnetty. Valokuvat puhuvat puolestaan: sankaritekoja tekivät nuoret
pojat.
Pohjalaiset Mannerheim-ristin ritarit ovat: numero 26 joukkueen johtaja, vänrikki Matti Varstala, joka kaatui 25. kesäkuuta 1944; numero 38 konepistoolimies, korpraali Eino Wenäläinen; numero 102 ryhmänjohtaja, alikersantti Arvid Nordin Närpiöstä; joukkueenjohtaja; numero 109 vääpeli Harald Storbacka Ähtävältä ja numero 132 komppanianpäällikkö, kapteeni Carl-Birger Kvikant Kokkolasta. Hän kaatui 17. kesäkuuta 1944.
Pitää miettiä ensin
ja tehdä kerralla
Sotaveteraanimuseossa pidettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu myös Mannerheim-ristin ritarien omaisia. Eino Wenäläisen tytär, Raija Reinisalo liikuttui muistamisesta. Hänen isänsä kuolemasta on nelisen vuotta: monenlaiset asiat tulivat mieleen.
Raija
Reinisalo katselee isänsä kuvaa. Ritarimerkin saadessaan hän oli
20-vuotias. Kun hänen omat poikansa siinä iässä lähtivät armeijaan,
äitiä pakkasi itkettämään . . .
Isän ritarimerkki ja kunniakirja
olivat kotona Kotirannalla, myöhemmin Huutoniemellä aina seinällä
Mannerheimin kuvan kanssa. Raija Reinisalo sanoo olleensa aina ylpeä
isästään.
- Joskus kyllä nimiteltiin lahtarin tyttäreksi - mutta se oli sitä aikaa.
Eino
Wenäläinen teki elämäntyönsä asentajana Etelä-Pohjanmaan Voimassa. Hän
oli sellaisen miehen maineessa, jonka ei tarvinnut tehdä samaa työtä
kahteen kertaan.
- Pitää miettiä ensin ja tehdä sitten, oli isän opetus.
Raija Reinisalo uskoo hänen toimineen niin sodassakin. Vasta vanhemmalla iällä hän oli puhunut sota-asioista.
Sotaveteraanimuseolle
valmistui kirjasto
Sotaveteraanimuseossa otettiin tammisunnuntaina käyttöön laajennus,
johon on sijoitettu kirjasto. Sen on järjestänyt ja luetteloinut Mårten Holmberg. Lahjoituksia museolle tulee koko ajan lisää. Kirjastoon saatiin sijoitetuksi mm. kristiinankaupunkilaisen Carl Sjöblomin Syvärillä valmistama korsukalusto. Jykevän pirtinpöydän tuolien istuimet ja selkänojat on tehty tuohesta.
Kirjaston rakennustyön ovat talkoilla tehneet sodanaikaiset sotilaspojat.
Museon
pysyvä näyttely kertoo Suomen itsenäistymisen ajoista viime sotien
päättymiseen asti. Kuvia, esineitä, pukuja, laitteita, aseita ja
pienoismalleja on esillä. Vasta valmistunut vitriini odottaa
mitalikokoelmia.
Vaihtuva näyttely kertoo maaliskuun puoliväliin
saakka JR 13:ssa palvelleiden sotaretkestä. Yksityisiä valokuvia ja
piirustuksia on runsaasti esillä. Seuraavana on vuorossa JR 61:n
näyttely.
Sotaveteraanimuseo toimii kellarissa Kirkkopuistikko 22
A. Se on auki yleisölle sunnuntaisin kello 14 - 16 ja keskiviikkoisin
kello 12 - 16. Ryhmät voivat sopia ajasta puhelimella 3129 894.
|
 |
|
Paikalliset