Basic HTML Version
KAIVOS
POHJOINEN TEOLLISUUS
Pohjois-Suomi mineraali-
kriisin ratkaisijana
K
olme vuotta sitten laaditun Suomen mine-
raalistrategian mukaan Euroopan unionin
jäsenmaat käyttävät 25-30 prosenttia maa-
ilmassa tuotetuista metalleista, mutta EU:n
oma primaarinen metallituotanto on vain kol-
me prosenttia. Häiriötilanteet raaka-aineiden
saatavuudessa ovat näin ollen merkittävä uhka EU:n alueen
teolliselle tuotannolle. Euroopan komissio on tarttunut tä-
hän ongelmaan julkistamalla raaka-aineita koskevan aloit-
teen vuonna 2008 ja perustamalla kuluvan vuoden alussa
eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) raaka-aine-
alalle.
Raaka-ainealoitteen tavoitteena on varmistaa raaka-ai-
neiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin
kuin kilpaileva muu teollisuus, vahvistaa raaka-aineiden
vakaata saantia eurooppalaisista lähteistä, sekä lisätä re-
surssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistää kierrätystä
primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi. Raa-
ka-ainealoitteen puitteissa komissio on tehnyt listan kriitti-
sistä raaka-aineista, joita ei EU:ssa tuoteta lainkaan tai jois-
ta ollaan erittäin tuontiriippuvaisia. Tällaisia raaka-aineita
ovat esimerkiksi koboltti (tuotanto Kongon demokraattises-
sa tasavallassa 41%), niobium (Brasilia 92%), platinaryh-
män metallit (Etelä-Afrikka 79%) ja harvinaiset maametallit
(Kiina 97%), joista erityisesti maametallit ovat saaneet viime
aikoina runsaasti julkisuutta Kiinan asettamien vientirajoi-
tusten takia. Lisäksi komissio on listannut joukon erittäin
merkittäviä raaka-aineita, joita käytetään eurooppalaisessa
teollisuudessa runsaasti (mm. kromi ja nikkeli), mutta joi-
den tuotanto Euroopan alueella on vähäistä. Esimerkiksi
nikkelin kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa erityisesti
Kiinan ja Intian kaupungistumisen myötä. Kierrätyksellä on
merkittävä rooli mineraalikriisin ratkaisussa, mutta sekään
ei riitä kattamaan kasvavaa raaka-ainetarvetta. EU:n metal-
lien kulutuksessa kierrätyksen osuus on metallista riippuen
40-60 prosenttia, mutta ongelmana on kriittisten metallien,
erityisesti harvinaisten maametallien hankala kierrätettä-
vyys.
Raaka-ainealan innovaatiokumppanuuden tarkoituksena
on tuottaa konkreettisia ratkaisuja mineraalien saatavuu-
den ongelmiin vuoteen 2020 mennessä. Näitä ratkaisuja
ovat esimerkiksi 10 uuden, koko mineraaliarvoketjun kat-
tavan pilottihankkeen käynnistäminen ja ainakin kolmen
kriittisen raaka-aineen korvaaminen muilla aineilla. Lisäksi
kumppanuuden tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen
raaka-aineiden saanti lainsäädännön ja muiden hallinnol-
listen keinojen avulla ja panostaa jätteiden minimointiin ja
kierrätyksen tehostamiseen. VTT:n lisäksi innovaatiokump-
panuuden toimintaan osallistuu Suomesta mm. GTK, Nokia,
UPM, Stora Enso, Metla ja Metsäteollisuus ry.
Suomi kiinnostava investointikohde kaivosyrityksille
Pohjois-Suomi on otollisessa asemassa eurooppalaisen mi-
neraalikriisin ratkaisussa. Fennoskandian kilpi, johon kuu-
luu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien lisäksi Kuolan
niemimaa on eräs maailman mielenkiintoisimmista alueista
malmipotentiaalin suhteen. Kanadalainen Fraser-instituutti
on tehnyt vuosittain listoja potentiaalisista uusista investoin-
tikohteista kaivostoiminnan aloittamiseksi ja niissä Suomi,
erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomi, on jatkuvasti ollut listan kär-
jessä. Fraser-Instituutti ottaa indeksissään huomioon paitsi
varsinaisen malmipotentiaalin myös mm. väestön koulutus-
tason, infrastruktuurin, hyvän geologisen perustiedoston
laadun ja poliittisen vakauden. Resourcestocks World Risk
Survey 2012 -listalla Suomi oli ykkösenä eli riskittömimpä-
nä kaivostoiminnan investointikohteena. Ruotsi seurasi hy-
vänä kakkosena.
Pohjois-Suomi kaivosbuumin Eldorado?
Suomessa toimii tällä hetkellä 52 kaivosta, joista 12 tuot-
taa metallimalmeja ja -rikasteita. GTK:n selvityksen mukaan
eräiden keskeisten metallien tunnetut jäljellä olevat varan-
not vuoden 2012 lopussa olivat 4.0 Mt Cu, 11 Mt Zn, 5.4
Mt Ni, ja 0.47 Mt Co. Esimerkiksi kullan, kromin, nikkelin ja
koboltin tuotannossa Suomi on ykkönen Euroopassa. Viime
vuosina on erityisesti Pohjois-Suomessa käynnistynyt usei-
ta uusia kaivoshankkeita lähinnä ulkomaisten kaivosyhtiöi-
den rahoittamana. Tällaisia ovat mm. kanadalaisen Agnico
Eagle Mines Ltd:n kultakaivos Kittilässä ja First Quantum
Ni-Cu-PGM-kaivos Kevitsassa Sodankylässä. Sodankylässä
sijaitsee myös Lapland Goldminers AB:n Pahtavaaran kulta-
kaivos. Kotimaisista yhtiöistä Outokumpu Oyj on hiljattain
kaksinkertaistanut kromiittimalmin tuotantonsa Kemin-
maalla ja on selvästi Euroopan suurin ferrokromin tuottaja.
Toinen merkittävä kotimainen yritys on Sotkamossa operoi-
va Talvivaara Mining Company plc, joka on Euroopan suurin
nikkelin ja koboltin tuottaja.
Malminetsintää harjoittaa Suomessa tällä hetkellä yli 30
yhtiötä. Potentiaalisia uusia kaivoshankkeita ovat mm. Gold
Fields Ltd:n Suhanko Rovaniemen lähistöllä (palladium, pla-
tina ja nikkeli) ja Anglo American plc:n Sakatti (Cu-Ni-PGM)
Sodankylässä. Northland Resources AB:n Kolarin Hannukai-
sessa mahdollisesti avautuva rautakaivos tulisi tuottamaan
myös kuparia ja kultaa. Mawson Resources Ltd:n Rompak-
sen kulta-uraani-esiintymä Rovaniemen ja Ylitornion väli-
sellä alueella on erittäin lupaava. Yara International ASA:n
Soklin projekti Savukoskella saattaa käynnistyä lähivuosina.
Esiintymä sisältää apatiitin lisäksi useita kriittisiä metalleja.
Pohjois-Suomen rooli EU:n mineraalikriisin ratkaisussa
on siis kiistämätön, mutta samalla on huomioitava kas-
vavan kaivosteollisuuden vaikutukset paikallisiin oloihin.
Teolliset investoinnit ovat tällä hetkellä Suomessa erittäin
alhaiset, mutta kaivosteollisuus on viime vuosina ollut
eräänlainen poikkeus. Alalle investoitiin 1,3 miljardia euroa
vuosina 2008-2011 ja arvio vuosille 2012-2017 on yli 3 mil-
jardia euroa. On arvioitu, että kaivossektori työllistäisi vuon-
na 2015 noin 5000. Kerrannaisvaikutus huomioiden tämä
merkitsee noin 10 000 – 15 000 työpaikkaa. Kaivosalan
kasvu on myös aiheuttanut kysymyksiä muiden elinkeinojen
kuten poronhoidon tai turismin ja kaivosten yhteiselosta. On
selvää, että alojen toimintaan tarvitaan selkeitä yhteisiä pe-
lisääntöjä, jotta kaivosala voi kehittyä monipuolisen yhteis-
kuntarakenteen osana.
Juho Mäkinen toimii VTT:ssä seniorineuvonantajana
ja Olli Salmi tutkimusprofessorina
Juho Mäkinen.
Olli Salmi.