Toimi vihkiaikanaan kruununnimismiehenä Joroisissa.

Kirjassa Pajunen, Huttunen, Sivonen: Puumalan historia II:
s. 950 Gustaf Adolf Eskeli toimi Puumalan nimismiehenä 1844-1847.
s. 951 " Lindgrenin seuraaja Gustaf Adolf Eskeli nautti taas alusta alkaen pitäjäläisten keskuudessa lujaa luottamusta ja muutenkin esiintyi edeltäjäänsä aktiivisemmin.. Tämä tuli erittäin selvästi esiin vuonna 1847, jolloin Eskelin tuntemattomasta syystä vapautettiin virastaan. Tällöin pitäjäläiset antoivat pitäjänkokouksessa Eskelinistä varsin positiivisen lausunnon.: "Ei silloin kukkurapäitä kappoja mitattu." Samalla verrattiin Eskeliniä muihin samassa pitäjässä olleisiin nimismiehiin: pitäjässä oli lyhyen ajan sisällä ollut useita nimismiehiä ja tällöin olivat pitäjäläiset uskoessaan toimiaan nimismiehille joutuneet kokemaan "lukemattomia menetyksiä ja mitä suurimpia kärsimyksiä" ilman, että oikeuden säännökset ja inhimillisyys olisivat päässeet vaikuttamaan, ja seurauksena oli talonpoikien epäluulon herääminen.
Eskelin sen sijaan oli toiminut pitäjässä tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja asiantuntevasti. Lisäksi hän oli halvasta hinnasta auttanut pitäjäläisiä, kun oli tarvittu asiantuntijaa eri tehtävissä. Pitäjäläiset selittivät mielellään haluavansa Eskelinin takaisin, mutta myös antavansa puoltavan lausunnon, mikäli hän hakee virkaa jossakin muussa pitäjässä. Lausunnossa mainitaan, että osa pitäjän asukkaista oli kirjallisesti anonut lausunnon antamista, ja nyt pitäjänkokoukseen suurin joukoin saapunut rahvas antoi lausunnon. Ei tiedetä keitä hankkeen alullepanijat olivat. On myös mahdollisuus, että hanke on lähtenyt säätyläisten parista. Näyttä kuitenkin siltä, että myös talonpojat ovat siihen mielellään yhtyneet, sillä lausunnon sävy on kiitettävämpi kuin tavallisesti vastaavissa tapauksissa."

TAULU 15