Vapaamatkustajat tilille ja lisää kestäviä tuotteita kuluttajille

Siinä tiukka resepti kiertotalouden polttaviin kysymyksiin. Kansainvälisten yritysten vastuusta kasvavan verkkokaupan materiaalien käsittelyssä on otettu EU:ssa askeleita, mutta työtä vapaamatkustamisen ongelmien ratkaisemiseksi on tehtävä edelleen, Tampereella järjestetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä todettiin.

Pitkään asetelma on ollut epäreilu. Kun suomalainen kuluttaja on hankkinut myymälästä leivänpaahtimen, osana hintaa hän on maksanut kierrätysmaksun. Sen avulla suomalaiset tuottajayhteisöt ovat kierrättäneet asianmukaisesti niin pakkauskartongin kuin kojeen metalli- ja sähköosatkin.

Yhä useampi kuluttajatuote hankitaan nykyisin verkkokaupasta. Tampereella marraskuun alussa järjestetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä yhdeksi kiertotalouden suurimmista ongelmista nostettiin esiin kiertotalouden vapaamatkustaminen. Kansainväliset verkkokauppiaat ovat luikerrelleet kierrätysmaksujen vastuustaan, vaikka myös niiltä tulevat pakkaus ja materiaalijätteet on käsiteltävä hyötykäyttöä varten.

”Moni kuluttaja ei edes tiedä, että näin on, eikä tarvitsekaan, sillä isossa kuvassa tämä on lainsäädännön ongelma. Viime aikoina asiassa on edetty hyvään suuntaan, mutta vielä töitä on tehtävänä”, Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:n puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck sanoo.

Vapaamatkustaminen luo epäreilun asetelman

Nyt viidettä kertaa järjestetty Tuottajavastuuiltapäivä keräsi esiintymään 14 kiertotalouden asiantuntijaa, vaikuttajaa ja tutkijaa. Tuottajavastuun muuttuvaa lainsäädäntöä koskevien esitysten ohessa kuultiin tutkimuksellisia näkökulmia sekä käytännön innovaatioita kiertotalouteen.

Kierrättämisen kulujen eli vapaamatkustamisen ongelman nosti esiin myös Suomen Ympäristökeskus SYKE:n Petrus Kautto. Hän tutkinut kiertotalouden ongelmia ja mahdollisuuksia.

”Etäkauppa on lisännyt vapaamatkustamista. Ne, jotka toimivat vastuullisesti, maksavat myös velvoitteitaan laiminlyövien etäkauppiaiden kulut, jolloin toiset saavat perusteetonta kilpailuetua”, Kautto sanoo.

Kyseessä on EU:n tasoinen ongelma, joka unionin maiden on ratkaistava yhdessä. Jo nyt EU:n jätedirektiivin ja viime kesänä uudistuneen jätelain perusteella ulkomaisella kauppiaalla on mahdollisuus asettaa kierrätysmaksuista vastaava edustaja kohdemaahan.

Suuri kysymys on, kuinka hyvin globaalit kauppiaat tarttuvat mahdollisuuteen ja kuinka hyvin järjestelmää kyetään valvomaan.

Myös tekstiilit on saatava kiertoon

Vapaamatkustamisen ohessa toinen tärkeä Tuottajavastuuiltapäivän kysymys koski tuotteiden aiempaa parempaa suunnittelua. Kertakäyttökulttuurin on loputtava, ja parhaiten siihen vaikutetaan suunnittelupöydällä. Valtaosa tuotteen tarvitsemista materiaaleista, elinkaarikustannuksista ja ympäristöjalanjäljestä päätetään jo ennen valmistusta.

”Kestävämmän tuotesuunnittelun kannustimia on kohennettava ja toisaalta kyettävä kierrätyksen loppumetreillä kohdistamaan sanktioita niille, joiden tuotteita ei ole suunniteltu kestäviksi ja korjattaviksi”, Petrus Kautto sanoo.

Ajatus koskee myös vaateteollisuutta. Moni vaateketju on alkanut kerätä tehokkaasti käytöstä poistuneita vaatteita uusiokäyttöön, mutta tekstiilien tuottajilla ei edelleenkään ole samanlaista kierrätysvelvoitetta kuin useiden muiden materiaalien tuottajilla on. Vuonna 2019 Suomessa kertyi poistotekstiiliä 85, 7 miljoonaa kiloa, josta hieman alle puolet eli 44% päätyi erilliskeräykseen. Siitä selvästi yli puolet eli 61 prosenttia päätyi polttoon energiaksi.

Vaateteollisuuteen liittyy kuitenkin paljon sekä ympäristöön että sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Olisikin tärkeää, että tekstiileistä alettaisiin tehdä aiempaa kestävämpiä, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta vastaava asiantuntija Satumaija Levón näkee. Se vaatii näkökulman muutosta sekä tekstiiliteollisuudelta että kuluttajilta.

”Tekstiilien kierrätys ei vielä kuulu tuottajavastuun piiriin, mutta on selvää, että se on varmasti seuraava kuuma puheenaihe”, Levón sanoo.

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), SELT ry ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjesti alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 4.11.2021. Järjestyksessään viides tuottajavastuuiltapäivä kokosi noin 200 kiertotalouden ammattilaista yhteen paikan päällä sekä etäyhteyden kautta.

YHTEYSTIEDOT

Arto Silvennoinen

Pääsihteeri, TYNK

+358 40 067 4199

arto.silvennoinen@tuottajayhteiso.fi

Liisa-Marie Stenbäck

Puheenjohtaja, TYNK

+358 (0)10 249 1704

liisa-marie.stenback@recser.fi