Perhe 1

I Taavetti Nikolai Lamminmäki suutari, s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärvi, Lamminmäki torppa, k. 14.1.1979 Tampere.

Vanhemmat Taavetti Arvid Sefaniaanpoika Lamminmäki ja Hilma Kustaantytär Lamminmäki o.s. Korpela (Perheestä 2) . Tiettävästi IKL:n jäsen.
Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.
Taavetti on työskennellyt ainakin Sina-kenkä nimisessä yhtiössä Tampereella 11.5.1959-29.6.1960 pohjanleikkuussa ja pohjaamossa sekä Frans Lammin kenkätehtaalla 2.5.1961-22.6.1966.
Hän on päässyt eläkkeelle 15.7.1966.
Perhe on muuttanut Ikaalisista 1948 Tampereen Härmälään, sieltä seuraavana vuonna Vatialaan ja edelleen 1950 Aitooseen josta seuraavana vuonna Kangasalle ja edelleen Koivistonkylään.
17.3.1955 perhe on ostanut kolmen huoneen ja keittiön asunnon osoitteesta Niemikatu 20 Tampere. Osake on myyty 25.2.1969 ja 23.10.1970 on ostettu kahden huoneen ja keittiön asunto osoitteesta Makasiininkatu 14.

Puoliso: Vihitty 4.9.1926 Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s. Ahlfors s. 20.5.1904 Kela, Kittilä, Suodenniemi, k. 25.6.1975 Tampere, kuolinsyy Keuhkokuume.
Kummit: Talollinen Antti Kela ja vaimonsa Eeva Nahkurin sälli Frans Aalto.

Vanhemmat Oskari Ahlfors ja Ida Maria Ahlfors o.s. Ekholm. Ahlfors suomennettu Aulakoski.
Aivokalvontulehdus 9 vuotiaana. Oli tajuttomana 6 viikkoa. Lääkäri oli pyytänyt "Antakaa lapsen kuolla kotona, 1/100 jää eloon". Anna selvisi sairaudesta ja joutui opettelemaan uudelleen kävelemään.
Vuoteen omana vuodesta 1953.
¹.

Lapset:

1. Maiju (Maija) Helena Hjellman, ent. Heiman o.s. Lamminmäki, s. 18.6.1927, k. 19.10.2011 Koukkuniemen vanhainkoti, Tampere

2. Anna Mirjami Lamminmäki, tehtaantyöntekijä, siivooja, s. 20.3.1929 Ikaalinen, k. 6.2.2010 Kotonaan Tampereella

3. Tuomo Taavetti Lamminmäki, s. 9.5.1930 Hämeenkyrö, k. 13.9.1991 Tampere, kuolinsyy Aivokasvain

4. Tauno Nikolai Lamminmäki, Ylipostimies, s. 11.1.1932, k. 15.8.1972 Tampere

5. Heino Johannes Lamminmäki, Kylmäkoneasentaja, s. 12.2.1934, k. 27.9.2008 Ylöjärvi

6. Pentti Ilmari Lamminmäki, s. 28.8.1936 Ikaalinen, k. 8.9.2014 Tampere

7. Martti Sakari Lamminmäki, s. 1.3.1938, k. 26.4.2003 Nokia

Anna Mirjamin kertomaa:
Taavetti ja Anna löysivät toisensa Karkun kansanopistossa n. 20 vuotiaina.
He saivat Annan suvulta perintönä 6000 mk, jolla ostettiin Hakalan talon vierestä tontti, jolla oli lampi ja mäki ja tästä syntyi nimi Lamminmäki.
Vanhemmat Taavetti ja Hilma jäivät taloon asumaan ja Taavetti kuoli v. 1927, Hilma kuoli v. 1949.
Hilmalla oli oikeus leivinuuniin sekä muonaan, jonka itse laittoi. Hilma asui yläkerrassa, muu perhe alakerrassa ja herkkuja eli pullaa saatiin vain pyhänä.

Ennen sotaa oli Lamminmäen talolla 600:n kanan kanala. Munat myytiin Tanskaan. Kun kanalan lämmitysuuni meni rikki, jouduttiin kanala lopettamaan, koska ei ollut rahaa uuden uunin rakentamiseen.

Lamminmäellä oli vankka tamma, joka valitettavasti sekosi, potki kengät irti ja seinät rikki, jolloin eläinlääkärin oli se pakko lopettaa. Tammalle jouduttiin antamaan vintin kautta lääkettä ruuan sekaan, minkä jälkeen se ammuttiin. Se haudattiin hiekkakuoppaan Rajalanmäelle. Vakuutus korvasi tapahtumasta jotakin. Mustalaiset olivat valmiit ostamaan hullun hevosen, mutta Taavetti ei halunnut myydä vaan ajetteli hevosta ja sen parasta.

Juuri ennen tuhoista tulipaloa Taavetti ja Anna rakensivat uutta navettaa. Taavetin kantaessa tiiliä katolle hänen keuhkonsa repesivät.
Onneksi naapurita auttoivat elonkorjuussa ja laittoivat viljat seipäille. Kehkojen repeämä hoidettiin senaikaiseen tapaan saunassa ja se parani aikanaan.

Lamminmäen talo paloi heinäkuussa 1939. Palo oli täydellinen, mitään ei jäänyt jäljelle. Pankki otti kuulemma haltuunsa kauppakirjat ja huolimatta siitä, että sota oli päällä maksettiin velat 9 vuoden aikana.
Samalle tilalle ja entisen talon paikalle rakennettiin uusi kaksikerroksinen talo. Yläkerta oli annettu Ida Marian käyttöön sekä Taavetin verstastilaksi. Alakerrassa nukkuivat lapset.
Taavetti kävi Kukkasniemellä päivisin peltotöissä ja illat tehtiin omia peltotöitä ja suutarin hommia.
Anna Vilhelmiina viljeli vihanneksia.
Uutta taloa rakennettaessa asuttiin Rajala nimisessä pienessä asunnossa.
Työmiehille tarjottiin avonuotiolla tehtyä ruokaa, joka työmiesten mukaan oli parasta mitä olivat missään saaneet. Työmiehille tapettiin suuri 150 kg sika, josta puolet myytiin.

Kesäisin pyydettiin kaloja joita suolattiin tynnyreihin ja myytiin talvella naapureille. Tämän lisäksi käytettiin runsaasti marjoja.
Puolukat hillottiin ja muut marjat keitettiin mehuksi.

Sodan aikana lentokoneita pelättiin ja piilouduttiin verannalle. Anna muistaa elävästi miten 13 pommikonetta lensi talon yli. Viitasalossa oli desantteja, jotka saatiin kiinni Sisätössä. Desantit olivat kolme naista jotka laskeutuivat laskuvarjolla.
Harjun luona on ollut vankila, jossa on ollut venäläisiä vankeja. Vangit tekivät kauniita koreja, joita sitten vaihdettiin ruokaan.
Taavetti oli IKL:n jäsen ja hänet oltiin vähällä vangita.
Sodan aikana luovutettiin kultasormukset valtiolle ja saatiin rautasormukset tilalle.
Sota-aikana lapset keräsivät käpyjä ja puita, joista saatiin tunnustukseksi merkkejä, aikuiset sen sijaan olivat tukkimetsässä. Kaikki tämä oli vapaaehtoista talkootyötä.
Sodan aikana Inkeriläisiä pakolaisia palautettiin Venäjälle. He pelkäsivät, että heidät ammutaan rajalla.

Sodan aikana tilalla oli 4 lehmää, muutama lammas, 1 sika, muutama kana ja 1 hevonen. Naapuri oli Hakala. Sisättöön, jossa oli koulu, oli matkaa 2,5 km.

Ikaalisissa oli talossa mulli Heluna joka oli säyseä ja jota lapset saivat lypsää. Aikanaan Heluna hävitetiin, koska maidossa ei ollut rasvaa. Muita kotieläimiä olivat kissa ja koira, Peni. Peni koira oli viisas ja Anna muistaa, että kun kun hänen äitinsä Anna Vilhelmiina oli joulun alla potkukelkalla matkassa myymässä joululehtiä Sisätön takana ja eksyttyään koira Peni löysi hänet ja johdatti takaisin kotiin. Tämän jälkeen Peni oli Lamminmäen perheessä arvossaan. Tämän jälkeen Peni seurasi aina jolulehtien myyntimatkoilla.

Sodan jälkeen tuli Lamminmäen talolle karjalaisia evakoita, joille tarjottiin yösija. Karjalaiset olivat tyytyväisiä ja jättivät jälkeensä kuivattua livekalaa, koska olivat siihen kyllästyneet. Lamminmäen perhe sai myöhemmin kalat käyttöönsä.

Tilalla kasvatettiin pellavaa, joka kuivatettiin navetan vintillä. Kankaat kudottiin itse ja Hakalan Olga neuloi lapsille housut. Tilalla oli n. 3 ha peltoa ja jonkin verran metsää.

Kun perheen lapset tulivat ripille Tampereelle -44/-45 saatiin Vapaniemestä lapsille puvut. Vapaniemi oli Juurijärven takana.

Talven keskellä vuonna -48 muutettiin Tampereelle Härmälään. Annan tehtävän oli huolehtia kotitöistä sisällä ja Maijun tehtävänä olivat heinätyöt. Pyykinpesu oli rankkaa koska pyykit huuhdeltiin talvisin avannossa.
Naapureille leivottiin lämpimäisiä ja erityisesti muistetaan, että Talosenperällä oli vanha leski josta Lamminmäet huolehtivat.

Perhe muutti Aitooseen 49/50.

Perhe oli Suomen Vapaa Evankelisluterialisen seurakunnan jäsen.
.