Basic HTML Version
SompioMining
21
High-tech-metallien kysyntä
kasvaa maailmalla
Lapin alueella on
jo runsaasti kaivos-
toimintaa. Kalliope-
rässä on kuitenkin
kaivamisen arvoisia
aarteita tulevaisuu-
dessakin. High-tech-
metallien esiintymät
havahduttavat poh-
timaan näiden ky-
syttyjen mineraalien
hyödyntämisen mah-
dollisuuksia Lapissa.
High-tech-metallit ovat La-
pin ja Suomen alueella mel-
ko uusi tutkimuslinja.
GTK:n erikoistutkija
Lau-
ra Laurin
mukaan joitakin
High-tech-malmiaiheita tun-
netaan jo, kuten Soklin nio-
biesiintymä, mutta enem-
män tätä asiaa on alettu
tutkia vasta viime vuosina.
Nykyteknologia
tarvitsee
yhä enemmän näitä erikois-
metalleja (litium, koboltti,
indium, gallium, germani-
um, niobi, tantaali, titaani,
harvinaiset
maametallit,
platinametallit, molybdeeni
ja volframi) tuotannossa.
Metallien kysynnän kasvu
on kiihtynyt 2000-luvulla.
Näiden metallien etsintää
on Laurin mukaan tehty La-
pin alueella suuremmassa
mittakaavassa vasta viime
vuosina.
Suomen suurin tunnettu
niobiesiintymä on Savukos-
ken Soklin karbonatiitti-
intruusio. Tutkimusten mu-
kaan Soklissa on arvioitu
olevan noin 250 Mt malmia,
jonka niobipitoisuus on
keskimäärin 0.21 %. Tämä
pitoisuus ylittää selvästi kal-
lioperän keskiarvon. Soklin
niobivarantoja ei ole toistai-
seksi aiottu ottaa käyttöön,
vaikka fosforikaivostoiminta
käynnistyisikin.
Noin 89 % maailman
niobituotannosta on fer-
roniobia, jota käytetään
erikoislujan ja niukkaseos-
teisen teräksen valmistuk-
sessa. Tuotantoa käytetään
myös muissa seoksissa,
kemikaaleissa ja kovame-
talleissa. Tunnetut niobi-
esiintymät jaetaan kolmeen
päätyyppiin: alkalikivikom-
plekseihin, karbonatiitteihin
ja graniittisiin kompleksi-
pegmatiitteihin. Soklin esiin-
tymä kuuluu karbonatiittei-
hin.
GTK on löytänyt muun
muassa Vuotson alueelta
Mäkärästä kohonneita pitoi-
suuksia harvinaisista maa-
metalleista. Tutkimuksissa
on löytynyt useita alueita ja
kivilajiyksiköitä, joissa har-
vinaiset maametallit esiinty-
vät kohonneina pitoisuuksi-
na, mutta varsinaisia uusia
malmiesiintymiä ei tutki-
muksissa ole toistaiseksi
löydetty.
Kriittisten
kysyntä kasvaa
Euroopan komission vuoden
2008 raaka-ainealoitteen
tuloksena määriteltiin EU:n
talouden kannalta kriittiset
metallit ja mineraalit. Ko-
mission kokoama työryhmä
määritteli kriittisiksi metal-
leiksi seuraavat metallit: an-
timoni, beryllium, fluoriitti,
gallium, germanium, grafiit-
ti, harvinaiset maametallit
(REE), indium, koboltti, mag-
nesium, niobi, platinaryh-
män metallit (PGM), tantaali
ja volframi. Osaa kriittisistä
raaka-aineista louhitaan tai
jalostetaan Suomessa tai
niiden
tuotantoprojekteja
suunnitellaan. Näitä metal-
leja ovat koboltti, germani-
um ja platinaryhmän metal-
lit.
Kriittisiä metalleja ja mi-
neraaleja tarvitaan enene-
vässä määrin, mutta EU:n
riippuvuus tuonnista tuskin
tulee häviämään lähivuosi-
na. GTK:n raportista ilme-
nee, että Suomen tilanne
kaivosteollisuuden maana
raaka-aineiden
saannin
osalta on keskimäärin pa-
rempi, kuin monen muun
Euroopan maan. Teollisuu-
den kannalta olisi kuiten-
kin tärkeä selvittää, miten
paljon potentiaalia Suomen
kallioperässä on kriittisten
raaka-aineiden esiintymisel-
le.
GTK:n raportin mukaan
useilla kriittisillä metalleil-
la ja mineraaleilla on hyvä
esiintymispotentiaali Suo-
men ja Fennoskandian
kallioperässä.
Euroopan
komission mineraalien lista
kuitenkin elää. Lista päivite-
tään vuoden 2013 aikana,
jolloin on oletettavissa uusi-
en mineraalien ja metallien
päätyminen tälle listalle.
”Talousennusteiden va-
lossa
High-tech-metallien
kysyntä maailmalla kas-
vaa edelleen lähivuosina.
Teollisuus pyrkii löytämään
korvaavia materiaaleja eri-
tyisesti sellaisille raaka-
aineille, joiden saanti on
hankalaa tai kallista, mutta
aina tämä ei onnistu”, Lauri
tiivistää.
Hyödyntäminen
haasteellista
Lauri kertoo, että Suomessa
ei ole tällä hetkellä yhtään
sellaista High-tech-metalli-
en malmiaihetta, jotka tä-
mänhetkisen tietämyksen
mukaan voisivat yksinään
kehittyä kaivostoimintaan
asti. Esimerkiksi koboltti ei
esiinny yhdessäkään esiin-
tymässä niin runsaana, että
sen louhinta olisi yksin kan-
nattavaa, mutta se on mah-
dollinen sivutuote.
Esimerkiksi
kobolttia
hyödynnetään katalyyttina
öljy- ja kemianteollisuudes-
sa, kovametallina, maalien
ja vernissojen kuivausainee-
na, väriaineena ja magneet-
teina. Koboltin tärkeimmät
käyttökohteet ovat ladatta-
vat akkuparistot ja kovame-
talliseokset. Näitä seoksia
käytetään
teollisuudessa
esimerkiksi lentokonemoot-
toreissa. Sodankylässä si-
jaitseva Kevitsan kaivos al-
kaa myös tuottaa kobolttia
vuoden 2013 aikana. Ete-
lämpänä Kuusamon Juoma-
suolla oleva Dragon Mining
Oy:n hallitsema esiintymä
sisältää yhtenä arvoainee-
na kobolttia. Kuriositeettinä
mainittakoon, että suunnil-
leen neljäsosa teollisuuden
tarvitsemasta
koboltista
tuotetaan romumetallista.
Koboltin kierrätys on siten
tehokasta.
Kallioperän
puolesta
Lapissa olisi potentiaalia
useiden
High-tech-metal-
lien esiintymiselle. Laurin
mukaan
malmiaiheiden
löytäminen edellyttäisi huo-
mattavaa
lisäpanostusta
tutkimukseen ja malmin-
etsintään. Kysyttyjen me-
tallien taloudellisesti kan-
nattava hyödyntäminen ja
jatkojalostaminen Suomes-
sa tarjoaa haasteita kaivos-
alan toimijoille.
JUHA VESTERINEN
Lähteet:
High-tech –metallit. 2012.
Teoksessa: Lapin geologiset
luonnonvarat 2010. Toim.
Sarala, P. Acta Lapponica
Fenniae 25. Lapin tutkimus-
seura, Rovaniemi. s. 93-94.
Kihlman, S. & Lauri, L.
2013. Kriittiset metallit
ja mineraalit sekä niiden
alueellinen jakautuminen
ja esiintymispotentiaali
Suomen ja Fennoskandian
alueilla. Geologian tutki-
muskeskus, Pohjois-Suo-
men yksikkö. 102/2013.
Kuvassa on GTK:n kalliogeokemian tietokannasta irrotettu kallionäytteiden lantaani- ja yttriumpitoisuus. Näiden näytteiden
pitoisuus ylittää maankuoren keskiarvopitoisuuden (lantaanilla 31 ppm ja yttriumilla 21 ppm). Kuvasta voidaan nähdä, että
useilla alueilla Lapissa esiintyy maankuoren keskiarvoon nähden kolminkertaisia pitoisuuksia harvinaisia maametalleja.
Näitä alueita voidaan pitää geologisesti potentiaalisina malminetsintäkohteina harvinaisten maametallien (REE) suhteen.
Karttaan on lisätty nykyiset kuntarajat.