Basic HTML Version
A
New Mining Act is effective
in Finland since 1.7.2011.
The drafting of the compre-
hensive renewal of the law
took a decade. The renewal was
needed in order to modernize the
mining legislation from 1965, as
the business and social environ-
ment, as well as the actors of the
business have changed. Mining in
Finland used to be dominated by
domestic companies, mainly go-
vernment owned. Today internatio-
nal mining companies of different
sizes are the dominating ones.
The new act takes into considera-
tion the environmental aspects as
well as the special attention that
is required for indigenous peop-
les and reindeer husbandry. The
act finally becoming effective was
a relief for the mining sector, as
the uncertainty concerning the
contents and consequences of
the new law disappeared. The
long preparation time was a sour-
ce of uncertainty for a sector that
is based on long term planning
which in its turn needs good kno-
wledge of the circumstances and
conditions. Companies invest al-
ready at the exploration stage a
lot of money in projects where the
outcome is most uncertain, sin-
ce approximately one project in a
thousand results in a mine. From
a local economy point of view even
exploration activities brings work
opportunities and money to the
community though the possibility
of a project reaching as far as an
active mine is very uncertain. But
for a company this stage is “mere-
ly” a cost or sort of R&D activity.
One of the most visible changes
with the new legislation was that
the Mining Authority was relocated
from the Ministry of Employment
and Economy, to Finnish Safety
and Chemicals Agency Tukes, and
that the office was established at
Rovaniemi in northern Finland.
This is a most suitable location
bearing in mind that northern
Finland is a focus area of the ex-
ploration and mining activities in
Finland. The authority has the pos-
sibility to monitor activities close
by as well as meet with the actors.
The new Mining Act is mainly
applied to applications submitted
since 1.7.2011, but some de-
tails are applied to all licenses,
even those granted according the
old mining legislation. Example
of such is the hearing procedu-
re described in the mining act,
though the procedure was somew-
hat similar earlier but then based
on the administrative legislation.
According to the new procedure all
hearings and permits are announ-
ced in local newspapers in order to
reach as many parties as possible.
This on the other hand increases
the processing costs and is partly
the reason for higher fees for the
all the licenses according to the
new mining act.
The new legislation had an im-
mediate impact on the fees that
are paid to landowners during the
exploration and mining stage. The
new fees, listed in the Act are to be
paid for all licenses that allow ex-
ploration activities. Where mining
licenses are concerned, the area
based fee was adjusted, and app-
lies for all licenses. The producti-
on based part of landowner com-
pensation for metal mines will be
simplified, since the compensation
level for mining licenses granted
according the new act is fixed, in
comparison to the old system whe-
re it was negotiable. So there is
one less uncertainty when calcula-
ting the economical feasibility of a
project.
One aim of the higher landow-
ner fee was achieving better ac-
ceptance for exploration and mi-
ning activities among the locals
that often are even landowners.
The vivid discussion about foreig-
ners robbing Finnish minerals
and so forth shows that this goal
has not been reached. The fact
that the companies pay the taxes
and fees that they are obliged to
is excluded from the discussion.
The Finnish characteristic in the
new Act is that the compensations
are not paid to the state but to the
landowners and there are historic
reasons for this. And we should
also remember that when explo-
ration or mining is done on state
land, the state receives the com-
pensations accordingly.
Since summer of 2011 mining
has been a hot topic in the me-
dia and public discussion. The
Mining Act has been criticized for
being old-fashioned. Due to the
long queue of applications at the
mining authority, there is still very
little experience of the application
of the new Act. Most of exploration
and all mining is based on licenses
according to the old Mining Act.
Public debate is welcome, but all
participants should keep in mind
that continuous improvements are
being made in many aspects, by
the operators and authorities as
well as in legislation concerning
the operational framework of mi-
ning and exploration. At the same
time the hopes and expectations
of the communities are increased,
“Corporate Social Responsibility”
and “Social License to Mine” are
examples on that, and they will not
disappear from the agenda. This is
the operational environment now,
and new issues will arise.
uuksia Lapissa
Uusitun kaivoslain vaikutuksista
kaivosten toimintaympäristöön
U
usi kaivoslaki on ollut voi-
massa 1.7.2011 lähtien,
eli reilut kaksi vuotta. La-
kiuudistusta valmisteltiin
yli kymmenen vuotta, ja tavoittee-
na oli uudistaa se vastaamaan
entistä paremmin kansainvälistä
toimintaympäristöä. Uusi laki huo-
mioi ympäristöasiat ja luonnon-
suojelun sekä saamelaisten ja po-
ronhoidon erityistarpeita.
Kaivoslain voimaantulo selkeyt-
ti tilannetta alan yritysten kannal-
ta. Pitkään valmisteltu uudistus
aiheutti epävarmuutta toimialalla,
jossa ennakoitavuus ja suunnitel-
tavuus ovat oleellisia kriteerejä
investoinneista päätettäessä. Jo
malminetsintävaihe
edellyttää
huomattavaa rahallista panostus-
ta, vaikka lopputulos on epävar-
ma. Keskimäärin yksi tuhannesta
etsintäkohteesta johtaa kaivostoi-
mintaan. Aluetalouden näkökul-
masta jo malminetsintävaihe tuo
työmahdollisuuksia ja rahaa seu-
dulle. Yhtiöille malminetsintä on
merkittävä menoerä vaikkakin
eräänlaista tuotekehitystä.
Näkyvimpiä lain tuomia muu-
toksia oli kaivosviranomaistoi-
minnon siirtyminen työ- ja elinkei-
noministeriöstä Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto Tukesiin. Ja sa-
malla toimipiste sijoitettiin toimin-
nan kannalta keskeiselle alueelle,
Pohjois-Suomeen Rovaniemelle.
Lapissa viranomaisella on parem-
mat mahdollisuudet seurata alan
toimintaa ja tapahtumia ”pääkal-
lon paikalla”, sekä palvella asiak-
kaita.
Uusi kaivoslaki koskee pää-
sääntöisesti lain voimaantulon
jälkeen vireille tulleita hakemuk-
sia, mutta tietyiltä osin uuden lain
menettelyitä sovelletaan myös jo
voimassaoleviin ja käsittelyssä ole-
viin lupiin. Esimerkiksi kaivoslakiin
on nyt kirjattu yksityiskohtaisesti
kuulemismenettely, jota tosin jo
vanhan lain aikanakin noudatet-
tiin, mutta tuolloin hallintolain no-
jalla. Kaikista lupapäätöksistä ja
kuulemisista ilmoitetaan alueelli-
sissa sanomalehdissä, joten tieto
tavoittaa alueen asukkaat mah-
dollisimman kattavasti. Toisaalta
tämä menettely lisää lupakäsitte-
lyn kustannuksia, ja näkyy osal-
taan uuden lain mukaisten lupien
hinnoissa.
Lain voimaantulo muutti mal-
minetsinnästä ja kaivostoiminnas-
ta maksettavia maanomistajakor-
vauksia riippumatta siitä, minkä
lain mukaisesta malminetsintään
tai kaivostoimintaan oikeuttavas-
ta luvasta on kyse. Kaikille maan-
omistajille maksetaan vuotuinen
hehtaarikorvaus uuden lain mu-
kaisesti. Lakimuutos siis korotti
tältä osin malminetsinnän kus-
tannuksia. Metallikaivosten osalta
myös tuotantoon perustuva vuosi-
korvaus on entisen sopimismenet-
telyn sijaan kaivoslaissa yksiselit-
teisesti määrätty, mikä selkeyttää
kaivosyhtiön kannalta tilannetta
tulevaisuudessa, kun uuden lain
mukaisiin kaivoslupiin perustuvaa
kaivostoimintaa alkaa käynnistyä.
Maanomistajakorvausten koro-
tuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä
toiminnan hyväksyttävyyttä. Tätä
ei ole täysin saavutettu. Julkisuu-
dessa käydään vilkasta keskuste-
lua kaivostoiminnan oikeutukses-
ta, kaivosmineraalien ryöstöstä ja
valtion hampaattomuudesta asian
suhteen. Keskustelussa ei tule
ilmi se, että yhtiöt maksavat toi-
minnasta lakisääteiset verot ja
korvaukset. Uuden kaivoslain
suomalainen ominaispiirre on se,
että korvaukset eivät tule valtiolle
vaan maanomistajille. Tähän kan-
salliseen ratkaisuun on historial-
liset perusteet. Suomen valtio on
valtion maanomistuksen kautta
edunsaaja silloin, kun toimintaa
harjoitetaan valtion mailla.
Kesän 2011 jälkeen kaivosasi-
at ovat nousseet julkisen keskus-
telun keskiöön ja kaivoslakia on
kritisoitu voimakkaasti. Lakia on
moitittu jälkeenjääneeksi ja van-
hanaikaiseksi.
Nykyisen kaivoslain toimivuu-
desta on vasta varsin vähän ko-
kemusta, Toiminta perustuu vielä
pääsääntöisesti vanhan lain aikai-
siin lupiin. Kritiikki kohdistuneekin
useimmiten vanhaan kaivoslakiin
ja vanhoihin toimintatapoihin, sii-
hen miten ennen on tehty. Olisi
hyvä puolin ja toisin huomata, että
muutosta ja kehitystä tapahtuu
– kaivosalan toimijoiden ja viran-
omaisten toimintatavoissa sekä
lainsäädännön ja lupien vaatimuk-
sissa, toisaalta yhteisön vaatimuk-
set ja odotukset kasvavat, ja ylei-
nen mielipidekin on muuttuvainen.
RIIKKA AALTONEN
kaivosylitarkastaja
The new Finnish Mining Act, the effect
on operation environment of mining
Riikka Aaltonen kaivosylitarkasta-
ja/Senior Adviser, Mineral Policy.
Malminetsinnän ja kansallisva-
rallisuutemme inventoinnin laaja
salliminen tulisi olla jo maalaisjärjel-
lä ajatellen itsestään selvää. Olem-
me kuitenkin muutaman hankkeen
osalta törmänneet malminetsinnäs-
sä varsin merkillisiin esteisiin, jotka
liittyvät erityisesti suojelualueisiin.
Merkillisintä tässä on ollut se, että
valtion eri viranomaistahojen väli-
nen keskusteluyhteys ei toimi. Val-
tion kaivoslupaviranomainen luvit-
taa etsinnän, minkä jälkeen valtion
alueellinen ympäristöviranomainen
ja valtion metsien hoidosta vastaava
taho valittavat asiasta.
Näistä kotikutoisista ongelmis-
ta olisi kerta kaikkiaan päästävä
eroon. Ja edelleen tulisi muistaa,
että malminetsintä on aivan eri
asia kuin varsinainen kaivostoimin-
ta – sen sosiaaliset- tai ympäristö-
vaikutukset ovat yleensä lähes ole-
mattomat. Mikäli hankkeet jossakin
vaiheessa etenevät varsinaisiksi
kaivoshankkeiksi, suojelukysymyk-
set tulevat tietenkin erikseen ratkot-
taviksi. Tarkoitus ei saa kuitenkaan
koskaan pyhittää keinoja.
Näillä tulevaisuuteen uskovilla
ajatuksilla on hyvä käydä kohti Le-
viä. Nyt käsillä oleva Fennoskandian
exploration and mining –konferessi
on järjestyksessään yhdeksäs. Vuo-
situhannen taitteessa Lapin liiton
kokoon kutsumasta pienestä kai-
vosalan kokouksesta on kasvanut
kansainvälinen konferenssi, joka
kokoaa alan osaajia ja kumppaneita
yhteen ympäri maailman. Lappi ja
Kittilän Levi tarjoavat upeat ja taian-
omaiset puitteet tapahtumalle; mel-
kein näköetäisyydellä konferenssi-
salin ympäristössä avautuu Lapin
luonto ja Euroopan suurin kultakai-
vos – sulassa sovussa!
Omasta ja Lapin liiton puolesta
haluan toivottaa kaikki lämpimästi
tervetulleeksi FEM-konferenssiin!
MIKA RIIPI
Maakuntajohtaja