Basic HTML Version
M
aan hallitus hyväksyi
viime keväänä kestä-
vän kaivosteollisuuden
ohjelman. Se laadittiin
hyvässä yhteistyössä
ympäristö- sekä työ-
ja elinkeinoministeriön voimin. Kaivosala,
kaikki sidosryhmät ja muut keskeiset etu-
tahot olivat mukana ohjelmaa laatimassa
poromiehistä ja luonnonsuojelijoista kaivos-
teollisuusyhdistykseen.
Minkälaista kaivosteollisuutta Suomi
sitten haluaa? Mitkä ovat kaivostoiminnan
kestävyyskriteerit, kun kestävän kaivosteol-
lisuuden ohjelmasta puhutaan?
Kaivostoiminnan osalta nousee kaksi
asiaa tärkeimmiksi: kaivostoiminnan on
hoidettava ympäristöasiat esimerkillisesti
ja toiminnanharjoittajalla pitää olla sosiaa-
linen lupa toiminnalleen.
Kaivostoiminnan aloittaminen Suomessa
vaatii useita viranomaislupia ja hyväksyn-
töjä. Sosiaalinen lupa on oikeastaan vielä
tärkeämpi kuin toiminnan käynnistämiseen
tarvittavat viranomaisluvat. Sosiaalinen lupa
tarkoittaa, että ympäröivä yhteisö, asukkaat
ja muut toimijat hyväksyvät kaivosyrityksen
paikkakunnalle tulon ja toiminnan. Tämän
hyväksynnän toiminnanharjoittaja tarvitsee
niin kauan kun hän paikkakunnalla toimii ja
myös toiminnan loputtua jälkitöiden osalta.
Suomessa kaivostoiminta ja malminet-
sintä on keskittynyt pääosin itä- ja pohjois-
osiin maata. Vaikka Lappi ja Itä-Suomi ovat
harvaanasuttuja alueita, ne eivät ole ihmi-
sistä suinkaan tyhjiä: aina löytyy poromies,
matkailuyrittäjä tai mökkeilijä, jonka elä-
miseen ja oloihin kaivos vaikuttaa. Kaivos-
toiminnan, matkailun ja luonnonsuojelun
kannalta tärkeät kohteet usein myös ovat
samoissa paikoissa. Syntyy aitoja intressi-
ristiriitoja.
Hyvä ympäristömaine on olennainen osa
yritysten kilpailukykyä. Kun yrityksen ym-
päristöasiat eivät ole kunnossa, markkinat
siihen ensimmäisenä reagoivat. Ympäristö-
maineen voi menettää kerran ja sen takai-
sin saaminen on työlästä.
Maailmassa ei ole yhtään täysin saman-
laista kaivosta. Kaivosten ympäristövaiku-
tuksetkin riippuvat pitkälle sen tuotanto-
teknologiasta, louhittavasta mineraalista,
maaperästä ja monista muista tekijöistä.
Onko toiminnassa olevissa kaivoksissa
ympäristöasiat kunnossa? Eletäänkö niissä
lain ja luvan mukaisesti? Miten ympäristö-
riskeihin on varauduttu? Näihin kysymyksiin
saamme lähiaikoina vastauksia, kun ympä-
ristöministeriön johdolla käynnistettyjen kai-
vosten stressitestien tulokset valmistuvat.
Stressitestien piirissä ovat mm. kaikki me-
tallimalmikaivokset. Testit laadittiin yhdessä
tutkimuslaitosten ja keskeisten ministeriöi-
den kanssa yhdessä.
Kaivosala on suhtautunut testien toi-
meenpanemiseen erittäin myönteisesti.
Sielläkin halutaan osoittaa, että asiat ovat
kunnossa.
HANNELE POKKA
Kansliapäällikkö
Sito on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja sähköisten palveluiden
moniosaajayritys. Lähes 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua
ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikka-kunnalla. 16 palvelualuetta
kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät sekä asiakasprosessien
konsultoinnin ja projektinhallinnan. Kanssamme vaativatkin projektit onnistuvat.
www.sito.fi
Vesien ja lietteiden käsittely
Eristerakenteiden
vuotojen havaitseminen
Patorakenteiden monitorointi
Tietopalvelut
Ympäristön
parhaat tekijät
Ympäristöasioiden huomioimisen
haasteet kaivannaisteollisuudessa